Elämäni ja kotisivut

Keryneian kauris

Lauantai 28.3.2020 klo 5.35

Kolmanneksi  tehtäväksi Herakleelle määrättiin vangita kultasarvinen metsäkauris, joka tunnettiin taruomenaisena Keryneian kauriina. Herakleen ongelma oli siinä, että hänen oli tuotava eläin elävänä, minkä lisäksi kauris oli pyhitetty jumalatar Artemille

Avainsanat: Kreikan mytologia

Hydra

Perjantai 27.3.2020 klo 9.37

...

Hydra oli Nemean leijonan sisarpuoli ja häijyyttään Eurystheus valitsi sen Herakleen toisen yrotyön kohteeksi, koska hän tiesi, että Hydra  haluaisi kiihkeästi kostaa sukulaisensa kuoleman. Hydralla oli isänsä Tyfonin häijy luonne – Zeuksen murskaama Tyfon makaa tulta hengittäen Etnan alla. Herakles lähti Tirynsistä pukeutuneena Nemean leijonan upean taljaan sen päänahan suojatessa hänen päätään kuin huppu; heti kun hän oli ehtinyt kaupungin porttien ulkopuolelle, Eurystheus lukitsi ne ja huusi hänen peräänsä suojavallilta, että Herakleen olisi jätettävä kaikki uudet sotasaaliinsa kaupungin muurien ulkopuolelle. Herakles nauroi ja jatkoi iloisin mielin matkaansa seuranaan veljenpoikansa Iolaos, joka oli vapaaehtoisesti suostunut hänen vaunujensa ajajaksi...

Avainsanat: Kreikan mytologia

Sankaritarinoita

Torstai 26.3.2020 klo 5.25

WORD   Sankaritarinoita 

WORD 1 Nemean leijona

WORD 2 Hydra

WORD 3 Keryneian kauris 

WORD 4 Erymanthoksen villisika 

WORD 5 Augeiaan tallien puhdistaminen 

WORD 6 Stymfaloksen linnut 

WORD 7 Kreetan härkä

WORD 8 Diomedeen hevoset

WORD 9 Hippolyten vyö

WORD 10 Geryonin karja 

WORD  11 Hesperidien omenat 

WORD 12 Kerberos 

WORD Herakles ja Omfale

WORD Herakles ja Deianeira 

Avainsanat: Kreikan mytologia

Kreikkalainen maalaustaide

Tiistai 24.3.2020 klo 5.10

Arkaaisella kaudelta lähtien kreikkalaisten symposioneissaan, juomingeissaan käyttämät saviastiat maalattiin myyttisin aihein. Päätyylejä oli kaksi; ”mustakuvioisessa” tyylissä kuvat esittivät mustia siluetteja, joihin oli kaiverrettu vaatetuksen ja anatomian yksityiskohdat; ”punakuvioisessa” tyylissä hahmot jätettiin hapettumaan saven punaisiksi ja yksityiskohdat maalattiin siveltimellä. Käytetty musta ”pigmentti” oli puhdistettua ruukkusavea. Savi liuotettiin veteen, johon se sitten jätettiin muutamaksi päiväksi; hienot metalliainekset jäivät vesilietteeseen ja massa valmistettiin haihduttamalla vesi; tätä runsaasti rautaa sisältävää massaa käytettiin ”maalina”. Poltettaessa savessa oleva rauta hapettui ja muuttui punaiseksi rautaoksidiksi ; sitten savenvalaja katkaisi ilman syötön ja syntynyt hiilimonoksidi muutti rautaoksidin mustaksi rautaoksidiksi. Viimeisessä vaiheessa polttouuniin päästettiin taas happea ja tavallinen savi muuttui taas punaiseksi  rautaoksidiksi, kun taas hyvin rautapitoinen ”maali” jäi mustaksi. 

Avainsanat: Kreikan mytologia

Olympolaiset jumalat

Tiistai 24.3.2020 klo 4.09

Olympolaisia jumalia on perinteisesti kaksitoista: Zeus, Hera, Athene, Hefaistos, Ares, Afrodite, Apollon, Artemis, Demeter, Hestia, Poseidon ja Hermes.

Vanhoissa luetteloissa esiintyy usein Dionysoksen nimi Hestian tilalla. Muita Olymposvuoren asukkaita ovat Herakles jumalaksi korottamisensa jälkeen; hänen vaimonsa Hebe, Heran tytär, joka on jumalten juomanlaskija ja nuoruuden jumalatar; Eros, seksuaalisen intohimon poikajumala ja Afroditen seuralainen; titaani Iris, Zeuksen ja myöhemmin Heran sanansaattaja, joka ilmestyy ihmisille sateenkaarena; sekä Ganymedes, Zeuksen juomanlaskija. Haades pysyttelee manalassa.

Voitettuaan Tyfonin Zeus jakoi jumalille heidän valtakuntansa ja voimansa ja heitä kiellettiin ylittämästä rajojaan: niinpä Zeus torui Afroditea, joka oli ei-sotilaallinen rakkauden jumalatar; siitä että tämä ilmestyi Troijan taistelukentille, ja vain Hermeksellä oli pääsy taivaaseen, maahan ja manalaan.

Avainsanat: Kreikan mytologia

Kreikkalainen veistotaide

Lauantai 21.3.2020 klo 7.49

Esihistoriallisella ajalla kreikkalaiset taiteilijat  olivat luoneet jumalien ja jumalattarien kuvia puusta ja taotusta  metallista. 600-luvulla eKr. he oppivat egyptiläisiltä, miten veistää marmoria: tämä perinne jatkui läpi koko klassisen kauden. 500-luvulla eKr. he oppivat myös taidon valaa suuria, onttoja pronssipatsaita. Arkaaisella kaudella ei ihmisten ja jumalien välillä ollut suuriakaan fyysisiä eroja. Patsaita käytettiin uhrilahjoina jumalille (alastomia mieshahmoja jumalille ja verhottuja naishahmoja jumalattarille) ja niitä asetettiin eri puolille heidän temppeleitään, mutta edustivatko nämä patsaat jumalaa vai palvojaa? Patsaita käytettiin myös vainajien muistoksi pystytettyinä hautamuistomerkkeinä. 

Avainsanat: Kreikan mytologia

Titaanien ja Olympolaisten taistelu

Lauantai 21.3.2020 klo 6.53

Olymposvuoren juurella on Thessalonian tasanko, jonka toisella laidalla kohoaa toinen vuori, nimeltään  Othrys. Korkealla Othryksella elivät ylpeät jättiläiset, Kronoksen johtamat titaanit. He olivat rakentaneet sinne suuren linnoituksen, josta käsin he taistelivat Zeuksen johtamia jumalia vastaan. Sotaa oli jatkunut kymmenen vuotta kummankaan  puolen pääsemättä niskan päälle. Eräänä päivänä Zeus vapautti satakätiset, kolme giganttia joilla kullakin oli sata kättä ja jotka olivat Gaian ja Uranoksen kauhistuttavimmat lapset. Hän antoi uusille liittolaisilleen nektaria ja ambrosiaa, jumalten ruokaa, ja kun he istuivat syömässä olympialaisten seurassa, Zeus nousi seisomaan ja osoitti sanansa kolmelle veljekselle, joiden nimet olivat Kottos, Gyes ja Obriareos:

Avainsanat: Kreikan mytologia

Jumalten synty 1

Tiistai 17.3.2020 klo 7.14

Kuilusta syntyi kaksi pimeyttä, Erebos[1] (Alkupimeys) Gaian[2] alapuolelle ja Nyks[3] (Yö) hänen  yläpuolelleen. Eros oli läsnä: Nyks ja Erebos rakastelivat ja Nyks synnytti älykkäitä, kauniita lapsia. Näitä olivat muun muassa Aither[4] (Ilmapiiri), joka levittäytyi sinisessä satiiniviitassa taivaankannen poikki, ja hänen sisarensa Hemera[5] (Päivä), joka astuu ulos Tartaroksesta tuoden meille valon ja palaa takaisin iltahämärässä kohdaten matkallaan toiseen suuntaan kulkevan Nyks-äitinsä.

Avainsanat: Kreikan mytologia

Kreikan mytologia

Perjantai 13.3.2020 klo 8.56

 

ana “myytti” on peräisin kreikan kielen sanasta mythos, joka tarkoitti alun perin ”ilmaisemista” ja myöhemmin ”suullisesti kerrottua tai kirjoitettua kertomusta”. Kreikan kielen sana mythologia tarkoitti ”kertomuksista  puhumista tai niiden ”kertomista”. Nykyisin ”mytologialla” tarkoitetaan yhteiskunnassa vallitsevien myyttien kokonaisuutta sekä myyttien tutkimusta. Täsmällistä myytin määritelmää ei kuitenkaan ole olemassa, vaan tutkijoilla on tapana jakaa myytit kolmeen pääluokkaan: tarinoihin, kansansatuihin ja ”puhtaisiin” myytteihin.

Avainsanat: Kreikan mytologia

« Uudemmat kirjoitukset